16.10.2024
Anu Servo toimii Deloittella Sustainability Services -vetäjänä Suomessa ja kestävyysraportoinnin varmentajana ja neuvonantajana.
Olen etuoikeutetussa asemassa saadessani toimia aitiopaikalla kestävyysteemoihin liittyvän muutoksen ytimessä. Oma osaamisalueeni liittyy lainmukaiseen, määrämuotoiseen kestävyysraportointiin – kestävyysraportoinnin varmentajan ja neuvonantajan näkökulmasta katsottuna.
Monet suuret listayhtiöt työstävät parhaillaan kuumeisesti ensimmäistä kestävyysraporttiaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisessa viitekehyksessä. Vaikka uuden raportointiviitekehyksen laaja-alaisuus tiedettiin jo varhaisessa vaiheessa, on raportoinnin yksityiskohtaisuus ja laajuus kuitenkin yllättänyt monet yritykset. Haastetta lisää myös paikoittainen raportointistandardien ja tiedonantovaatimusten tulkinnan vaikeus, uudet käsitteet ja kirjainlyhennelmät.
Eri tiedonantovaatimukset ovat monessa yrityksessä nostaneet esiin kestävään liiketoimintaan liittyviä kehittämiskohtia sekä johtamisen ja raportoinnin tiedontarpeita. Uusien raportointivelvoitteiden myötä kestävyysteemoihin liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksin tulisi yrityksissä rakentaa toimintaperiaatteita, toimenpiteitä, tavoitteita ja mittareita, joilla hallitaan ja monitoroidaan liiketoiminnan kestävyysmatkaa. Toisaalta raportointivelvoitteisiin liittyvä kestävyysteemojen laaja-alaisuus on tuonut yrityksissä monien eri alojen ja toimintojen osaajia yhteen. Tämä avaa mahdollisuuksia uudelle yhteistyölle, ja uusia ja erilaisia näkökulmia sisältävälle keskustelulle.
Keskustelen usein asiakkaiden kanssa siitä, mitä kestävyysraportoinnin varmentaminen tarkoittaa. Isossa kuvassa varmennus tuottaa yhtiölle ja sen sidosryhmille varmuutta kestävyysraportoinnin oikeellisuudesta suhteessa raportointiviitekehykseen. Kestävyysraportoinnin kokoamisvaiheessa se tarkoittaa raportoinnin taustatyön dokumentoimista siten, että ulkopuolinen tarkastelija pystyy dokumentaation avulla päättelemään, miten jokin tieto on raportille päätynyt, miten se on määritelty tai laskettu ja mistä lähteistä se on johdettu. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi päästölaskennan lähdetietojen tai käytettävien ennuste- tai arviointimenetelmien kuvaamista, tai esimerkiksi energiakulutustietojen keräämistä eri lähteistä ja dokumentointia yhteen tiedostoon. Toisaalta myös raportin laadullisia tietoja tulisi pystyä johtamaan tausta-aineistoon, jolloin apuna voivat olla koosteet, joissa dokumentoidaan kunkin kestävyysväittämän lähdeaineisto.
Varmennus perustuu kansainvälisiin varmennusstandardeihin, ja se toteutetaan riskiperusteisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että varmentaja ei käy samalla painoarvolla koko raporttia läpi, vaan varmennustoimenpiteitä kohdennetaan raportin eri osiin varmentajan ammatillisen harkinnan perusteella. Varmennuksessa pyritään siis tunnistamaan sellaiset raportin osat, joihin voisi esimerkiksi tiedon monitahoisuuden, arvionvaraisuuden tai monimutkaisen keräämis- tai laskentaprosessin takia liittyä suurempi olennaisen virheen riski.
Kestävyysraportti on laaja kokonaisuus, joka sisältää paljon dataa ja narratiiveja, joten varmentajan tulee tehdä varmennustoimenpiteitä jo raportointivuoden aikana. Näin pystytään hallitsemaan aikataulupainetta vuoden alussa, ennen varsinaisen raportin julkaisemista. Tilikauden aikaisessa varmennuksessa käydään läpi raportille tulevia tekstiluonnoksia ja tehdään testejä kvantitatiiviselle datalle. Raportin valmistumisvaiheen varmennuksessa käydään enimmäkseen läpi mahdollisia tekstiin tehtyjä muutoksia ja testataan sitä osaa kvantitatiivisesta datasta, jota ei ole pystytty varmentamaan vielä tilikauden aikaisessa varmennuksessa.
Itse haluan tehdä tiivistä yhteistyötä asiakasyritysten kanssa jo raportointivuoden aikana, raportin valmisteluvaiheessa. Pyrin myös käymään aktiivisesti keskustelua muun muassa standardien tulkinnasta ja vaatimuksista esimerkiksi dokumentaation osalta. Tämä lisää varmentajan ymmärrystä raportointiprosessista, antaa mahdollisuuden keskustella ongelmakohdista ja sopia ratkaisuista hyvissä ajoin ennen raportin lopullista hyväksymistä.
Odotan suurella mielenkiinnolla ensi vuoden alussa julkaistavia kestävyysraportteja ja mahdollisuutta tutkia raportointiviitekehyksen eri tulkintoja yrityksissä ja eri toimialojen välillä. Toisaalta näen jo nyt selkeän tarpeen monelle kestävän liiketoiminnan johtamista ja raportointia helpottavalle kehittämistoimenpiteelle. Kestävyysraportoinnista tulisi rakentaa yrityksissä osa jokapäiväistä toimintaa siten, ettei kestävyysdatan tuottaminen vaadi merkittävässä määrin manuaalisia työvaiheita tai arvioimista, ja että kestävyysdataa hyödynnetään osana yrityksen johtamista ja tavoitteiden asetantaa. Myös yrityksen sisäisten kontrollien tulisi ulottua kestävyysdataan ja sitä käsitteleviin tietojärjestelmiin. Lisäksi kestävyysraportoinnin painopisteiden tulisi heijastella yrityksen strategisia kestävyystavoitteita.
Tiedonantovaatimukset täyttävä raportti on toki hieno saavutus – mutta onko valmiin raportin antama kuva yhtiön vihreästä siirtymästä tai kestävyysteemojen huomioimisesta yhtiön liiketoiminnassa sellainen, jonka yhtiö haluaa julkisuuteen antaa?
Haluan toivottaa voimia ja intoa kaikille kestävyysraportointiprojektin keskellä työskenteleville osapuolille. Itse olen kokenut muutoksen myös suurena mahdollisuutena laajentaa omaa osaamista ja ajattelua. Haluan uskoa, että tämäkin muutos on hyvä asia ja vie meitä kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Jos aihe on yrityksessäsi ajankohtainen ja herätti kysymyksiä, olethan yhteyksissä ja sparrailen mielellään lisää.