Modernin teknologian nopea kehitys – miksi organisaatiot tarvitsevat uuden tavan mitata teknologian tuottamaa arvoa?

Miksi vanha arvolupaus ei enää riitä?
 

Teknologian investointipäätökset olivat aiemmin melko yksinkertaisia. Teknologia automatisoi tai helpotti työtä, mikä toi merkittäviä tehokkuushyötyjä organisaatioille. Investointien tuoma tuotto oli siis melko helposti ennustettavissa.

Modernit teknologiat lupaavatkin parantaa ihmisten kyvykkyyksiä, mikä voi tuottaa merkittävästi suurempaa hyötyä organisaatioille, mutta voi olla vaikeampi ennustaa.

Tämä kehitys on johtanut merkittävään muutokseen siinä, miten organisaatioiden tulee arvioida uusien teknologiainvestointiensa potentiaalista arvoa. Deloitten vuoden 2025 Global Human Capital Trends –kyselyvastausten mukaan tehokkuuden kasvattamisen lisäksi organisaatioiden tärkeimpiä syitä investoida uusiin teknologioihin viime vuosina olikin työntekijöiden ja koneiden yhteistyön parantaminen, jonka toivottiin luovan uudenlaista arvoa organisaatiolle. Pelkän prosessitehokkuuden lisäksi nykyaikaisten arvolaskelmien tulee siis ottaa paremmin huomioon teknologian vaikutus ihmisiin ja vaikeammin mitattaviin tuloksiin, kuten innovaatioon, työskentelytapoihin ja ihmisten suorituskykyyn.

Tätä varten organisaatiot tarvitsevat uuden tavan mitata teknologiainvestointien arvoa.

Muutos koskettaa kaikenlaisia uusia teknologioita. Tässä tekstissä keskitymme erityisesti erilaisiin työskentelyä tukeviin teknologioihin, jotka parantavat henkilöstön tuottavuutta ja yhteistyötä, kuten taulukkolaskentaohjelmat, erilaiset yhteistyön mahdollistavat työkalut sekä uudet tekoälyratkaisut.

Miten uusien teknologiainvestointien arvoa tulee mitata?
 

Lähes kolme neljästä (73 %) Deloitten Mapping Digital Transformation Value -raportin kyselyyn vastanneista johtajista sanoi, että suurin haaste teknologiainvestointien arvon määrittämisessä oli kyvyttömyys määritellä mittareita. Näin ollen organisaatiot usein käyttävätkin vanhentuneita mittareita mitatakseen uuden teknologiainvestoinnin tuottamaa arvoa ja joutuvat pettymään, kun tehty investointi ei tuotakaan odotettuja tuloksia.

Olemme siirtyneet ihmisten ja teknologian yhteistyötä korostavaan aikakauteen, jossa teknologian tuottamaa arvoa ei voi enää erottaa sen vaikutuksista työntekijöihin. Ihmiset ovat siis merkittävässä osassa uusien teknologioiden arvonluontia. Negatiivisesti ihmisten työskentelyyn tai jaksamiseen vaikuttava teknologia ei pysty luomaan organisaatioille sen toivottua arvoa. Sen sijaan teknologia, joka pyrkii vaikuttamaan positiivisesti työntekijöihin, voi auttaa työntekijöitä hyödyntämään teknologiaa paremmin ja näin ollen tuomaan merkittäviä tuloksia organisaatiolle – tehden teknologiainvestoinnista kannattavamman.

Pelkkien tehokkuusmittareiden lisäksi uuden teknologian luomaa uudenlaista arvoa kannattaakin arvioida esimerkiksi innovoinnin, yhteistyön, työhyvinvoinnin tai työtyytyväisyyden parantumisen näkökulmasta. Jos esimerkiksi uusi teknologia vapauttaa 30 minuuttia jokaisen työntekijän työviikosta, voi tehokkuusparannusten mahdollistamien henkilöstövähennyksien sijaan miettiä, millaisia muita positiivisia vaikutuksia organisaatiolle tuon ajan hyödyntämisellä voisi saavuttaa. Nämä voivat liittyä esimerkiksi työntekijöiden uupumisriskin pienentämiseen tai innovoinnin parantamiseen.

Uusien mittareiden luonti kannattaakin aloittaa määrittelemällä ne henkilöstöön liittyvät tulokset, joita uudella teknologiainvestoinnilla halutaan saavuttaa. Tämän perusteella on helpompaa määritellä itse mittarit, joilla näitä tuloksia voidaan mitata. Hyviä uusien teknologiainvestointien arvoa arvioivia mittareita voivat olla esimerkiksi:

• Työntekijöiden vaihtuvuus
• Osaamisen kehittyminen
• Sitoutuminen ja työtyytyväisyys
• Uusien innovaatioiden määrä
• Sisäinen liikkuvuus
• Tuottavuus
• Resilienssi
• Työssä jaksaminen

Mistä tietää, että arvoa kannattaa mitata uusin mittarein?
 

Ihan kaikki uudet teknologiainvestoinnit eivät kuitenkaan tarvitse uusia arvon mittareita. Organisaatioiden kannattaakin arvioida tarve uudelle lähestymistavalle  teknologiainvestoinnin tarkoituksen perusteella. Erityisesti seuraavissa tilanteissa uusi tapa mitata investointien arvoa on paikallaan:

• Teknologiainvestointi muokkaa työtä ja tehtävänkuvia. Esimerkiksi tekstien tai juridisten asiakirjojen laatimiseen käytettävät tekoälypohjaiset kirjoitustyökalut voivat muuttaa työtehtäviä.
• Uusi teknologia on tarkoitettu parantamaan ihmisten kyvykkyyksiä, ei korvaamaan niitä. Uuden sukupolven teknologiainvestoinnit voivat nostaa työntekijöiden luovuutta ja kykyä innovoida, auttavat heitä oppimaan nopeammin, mahdollistavat organisaation hiljaisen tiedon hyödyntämisen tai tarjoavat arvoa monin muin tavoin, joita voi olla vaikea määritellä.
• Uudella teknologialla olisi laaja vaikutus eri toimintoihin. Tietyillä investoinneilla voi olla vaikutuksia koko organisaatioon, ei vain yksittäiseen osastoon. Esimerkiksi tekoälypohjaiset yhteistyötyökalut ovat usein laajavaikutteisia.
• Aikajänne on epäselvä. Voiko mitattavissa olevaa tuottoa ennakoida tulevan vuodessa? Kolmessa vuodessa? Onko mahdollista tietää, kuinka kauan tuoton saavuttaminen kestää?
• Menestys riippuu organisaatiomuutoksista tai investoinneista. Mitä enemmän investoinnin ja lisäteknologioiden tai muutosten välillä on keskinäisriippuvuuksia, sitä monimutkaisempia ne ovat. Mitä laajempi mahdollisten tulosten kirjo on, sitä enemmän saatat tarvita tarkempaa, kokonaisvaltaista lähestymistapaa arvon mittaamiseen.
  
  

Yhteenveto
 

Teknologia ei ole enää entisensä. Siirtyminen työn automatisoinnista tehokkaammaksi ihmisten kyvykkyyksien parantamiseen ja suorituskyvyn lisäämiseen vaikuttaa laajasti työelämään ja monimutkaistaa organisaatioiden päätöksiä siitä, mitä teknologiaa ostaa, mitä investoinneilta voidaan odottaa ja miten arvo tunnistetaan ja mitataan.

Uudet teknologiat ovat nykyään kaikkien saatavilla ja helposti käyttöönotettavissa. Tämän vuoksi organisaatioiden tulee ottaa niitä entistä nopeammin käyttöön ja vaihtaa, mikäli ne eivät tuota haluttua lisäarvoa.

Organisaatiot, jotka pystyvät mukauttamaan ajatteluaan ja arvioimaan teknologiainvestointeja uudella tavalla, voivat luoda positiivisen kehän ihmisten ja teknologian välille. Tämä hyödyttää niin liiketoimintaa kuin työntekijöitä.

Lataa raporttimme täältä

Milja Vanninen, Samu Eskola & Janne Liukkonen

Deloitte Human Capital

Blogi on julkaistu alun perin HENRY ry:n sivuilla.

Tämä julkaisu on toinen osa kuukausittaista julkaisusarjaa, jossa avaamme työn tulevaisuuden trendejä yksi kerrallaan tarkemmin, keskittyen tarjoamaan käytännön strategioita työntekijöiden suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja organisaatioiden tulosten parantamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä.

Deloitten vuosittainen Human Capital Trends -raportti on ollut keskeinen resurssi henkilöstöstrategioiden luonnissa jo yli 13 vuoden ajan. Vuoden 2025 Human Capital Trends -raportti perustuu Deloitten tutkimukseen, jossa lähes 10 000 liiketoiminta- ja HR-johtajaa 93 maasta jakoivat näkemyksiään työn tulevaisuudesta kyselyn avulla. Kyselyn lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yli 25 ylemmän liiketoimintajohdon edustajaa.