Kokemuskuilusta osaamisloikkaan – on aika tehdä oppimisesta uusi kilpailukyky

Suomi on historiansa aikana rakentanut menestyksensä ja hyvinvointinsa osaamisen varaan. Onnistuimme vuosisadassa nousemaan niukkuudesta maailman innovaatiojohtajien ja onnellisimpien kansakuntien joukkoon panostamalla sekä inhimillisen pääoman että talouden kasvuun. 

Nyt rakentamamme perusta on murtumassa. Oppimisnopeutemme on hitaampi kuin toimintaympäristön muutosnopeus. Tulevaisuuden Suomi pärjää vain kyvyllä rakentaa yhteiskunta, joka ei ainoastaan houkuttele investointeja, vaan toimii osaamisen ja osaajien kohtaamis- ja kiertopaikkana. Meille on tultava niin jäädäkseen kuin käymäänkin; oppimaan ja jakamaan osaamista. Tämä vaatii meiltä sekä osaamistason nostoa että lisää osaajia.

Pienenä kansakuntana meillä ei enää ole varaa nykyiseen siiloutumiseen, jossa koulutus, tutkimus ja työelämä toimivat erillisinä saarekkeina optimoiden omia tonttejaan. Tarvitsemme radikaalia yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä yhteisen osaamisloikan ottamiseksi. Osaajien kierron on oltava joustavaa, turvallista ja kannustettavaa, sillä liikkuvuus on keskeinen keino rakentaa jatkuvaa oppimista ja kerryttää kokemusta. Yritysten, koulutustoimijoiden ja julkisen sektorin on yhdessä kannettava vastuu osaajien kasvattamisesta. 

Ongelma ei näy pelkästään nuorten työllistymisessä. Kansallinen tavoitteemme nostaa T&K-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta törmää nimittäin seinään ilman osaajia ja syvempää yhteistyötä, kun talouden rakenteet ja osaamistarpeet muuttuvat ympäristön, demografisten ja digitaalisten murrosten ristiaallokossa. 

Uhkana on rakenteellinen kokemuskuilu: Koulutusjärjestelmämme tuottaa tutkintoja, mutta työelämä pyytää valmista kokemusta, jota vastavalmistuneilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia. Olemassa olevat väylät uudistaa osaamista osana työtä ja työn ohella jäävät jalkoihin ja eivät pysy työn murroksen mukana. Kokemus- ja osaamiskuilu haastaa myös tekoälyn avaamien mahdollisuuksien valjastamista, niin nuorten kuin kokeneiden tekijöiden päässä. Tunnistamme ja määritämme osaamisen sekä taidot yhä liian kapeasti tutkintojen kautta. 

Kokemuskuilun myötä tarve uudistaa ja tunnistaa osaamista monipuolisemmin on huutava, osana työtä sekä hyödyntäen nopeita ja turvallisia väyliä osaamisen uudistamiseen työn ohella.

Ongelma ei ratkea vain tuijottamalla PISA-tuloksia. Tulevaisuuden vahva perusta vaatii matemaattis-luonnontieteellisen pohjan lisäksi vahvoja metataitoja: kykyä tunnistaa oma oppimisensa, vuorovaikutustaitoja sekä resilienssiä uudistua jatkuvasti. Osaaminen ei ole vain tietoa, vaan se on myös asennetta ja kykyä toimia yhteisössä ja teknologioita hyödyntäen. Kun tekoäly hoitaa rutiinit, kilpailukyky syntyy soveltamisesta yhteistyössä muiden kanssa.

Deloitte Suomi ja Demos Helsinki ovat haastatelleet lähes 30 avainvaikuttajaa selvittääkseen, miten tämä muutos voidaan tehdä. Viesti on selvä: meidän on rakennettava silta kokemuskuilun yli. Tässä aika on puolellamme. Siinä missä teknologiat leviävät globaalisti vuosissa, syvällisen osaamisen ja sivistyspohjan rakentaminen vie vuosikymmeniä. Me lähdemme tähän kilpailuun etumatkalta. Liikkeeseen on kuitenkin lähdettävä heti, jos haluamme pysyä työelämän muutoksen ja kilpailijoiden tahdissa. 12.1.2026 julkaistu Parempi on mahdollista -raportti hahmottaa polkuja kohti Suomea, jossa menestys ei perustu selviytymistaisteluun, vaan osaamisen uudistumiseen kaikille.