Tutkimus: Z-sukupolvesta vain 6 % tavoittelee johtotehtäviä
Vuosina 1995–2006 syntyneestä Z-sukupolvesta vain joka kahdeskymmenes sanoo, että heidän ensisijainen uratavoitteensa on saavuttaa johtotehtävä. Toisaalta Z-sukupolven edustajat ja millenniaalit (1983–1994 välillä syntyneet) ovat kunnianhimoisia ja odottavat työnantajien edistävän heidän urakehitys- ja oppimismahdollisuuksiaan, selviää Deloitten tutkimuksesta. Kolme neljäsosaa molemmista sukupolvista uskoo, että tekoäly vaikuttaa heidän työskentelytapoihinsa seuraavan vuoden aikana.
Deloitten tuore maailmanlaajuinen tutkimus Deloitte Global Gen Z and Millennial Survey 2025 ennustaa , että millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat muodostavat 74 % maailman työvoimasta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen mukaan nämä sukupolvet etsivät "kolmiyhteyttä" vaurastumisesta, merkityksellisyydestä ja hyvinvoinnista. Samalla he pyrkivät kehittämään teknisiä ja sosiaalisia taitojaan, joiden he uskovat valmistavan heidät tulevaisuuden työtehtäviin.
Noin yhdeksän kymmenestä pitää työn merkityksellisyyden tunnetta tärkeänä työtyytyväisyydelle ja hyvinvoinnille. Henkisesti itsensä hyvinvoivaksi kokevat useammin, että heidän työnsä antaa heille mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Taloudellinen epävarmuus on kasvussa, ja lähes puolet Z-sukupolven edustajista (48 %) ja millenniaaleista (46 %) on huolissaan taloudestaan. Suomessa molempia sukupolvia huolestuttavat eniten kohonnet elinkustannukset.
"Z-sukupolvi ja millenniaalit ovat aloittaneet tai rakentaneet uraansa globaalin pandemian ja talouskriisin varjossa, mikä on muokannut heidän odotuksiaan työstä, menestyksestä ja vaurastumisesta. Nämä sukupolvet tavoittelevat kolmiyhteyttä asettamalla etusijalle työelämän ja vapaa-ajan tasapainon sekä työn merkityksellisyyden, samalla kun pyrkivät taloudelliseen vakauteen. Tekoälyn muuttaessa työelämää he arvioivat uudelleen menestyäkseen tarvittavia taitoja ja työnantajilta kaipaamaansa tukea”, toteaa Deloitten Suomen toimitusjohtaja Lari Hintsanen.
Oppiminen ja kehittyminen tärkeämpää kuin johtotehtävät
Harva Z-sukupolven edustaja näkee yritysportaiden kiipeämisen päämääränään. Heistä vain 6 % pitää johtotehtävän saavuttamista ensisijaisena uratavoitteenaan. Toisaalta Z-sukupolvi ja millenniaalit ovat kunnianhimoisia ja keskittyvät urakehitys- ja oppimismahdollisuuksiin valitessaan työnantajaa. He mainitsevat oppimisen ja kehityksen kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi, miksi he ovat valinneet nykyisen työnantajansa, heti hyvän työelämän ja vapaa-ajan tasapainon sekä urakehitysmahdollisuuksien jälkeen.
”Vaikka harva heistä sanoo tavoittelevansa johtotehtäviä, he odottavat työnantajiensa ja esihenkilöidensä tukevan heidän oppimistaan ja kehittymistään. Suomen tuloksissa on kuitenkin nähtävissä huomattava ero heidän odotustensa ja kokemustensa välillä. Lisäksi moni heistä epäilee korkeakoulutuksen kykyä valmistaa opiskelijoita työelämään. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle oppimiselle ja kehittymiselle työuran aikana, sekä oppilaitosten ja työnantajien roolia näiden mahdollisuuksien tarjoamisessa", Hintsanen pohtii.
Tekoäly muuttaa työelämää – kokemuskuilu kasvaa
Kolme neljäsosaa Z-sukupolven edustajista (74 %) ja millenniaaleista (77 %) uskoo, että tekoäly vaikuttaa heidän työskentelytapoihinsa seuraavan vuoden aikana. Yli puolet vastaajista sanoo käyttävänsä tekoälyä päivittäisessä työssään. Tekoäly herättää ristiriitaisia tunteita sen vaikutuksista. Tekoälyä käyttävät sanovat sen parantavan heidän työnsä laatua ja lisäävän työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Samalla yli 60 prosenttia pelkää, että tekoäly vähentää työpaikkoja.
Organisaatiot kamppailevat löytääkseen osaajia, joilla on vaadittua taitoja. Työntekijöiden on puolestaan haastavaa löytää rooleja, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden kerryttää tätä vaadittavaa kokemusta. Erityisesti kokemuskuilu korostuu työelämään vasta siirtyvien nuorten kohdalla, kun tekoäly hoitaa yhä enemmän rutiinitehtäviä. Kokemuskuilu hidastaa työntekijöiden ammatillista kehitystä sekä myös organisaation kasvua ja osaavan työvoiman riittävyyttä.
”Mikäli oppilaitokset ja työnantajat eivät ota suurempaa vastuuta nuorten kouluttamisesta, meiltä loppuvat pian osaajat. Organisaatioiden täytyy modernisoida työn rakenteita ja investoida pitkäjänteisesti nuorten työntekijöiden ammatilliseen kasvuun – tässä voittavat sekä nuoret että yritykset. Yritysmaailman pitää myös uskaltaa rekrytoida rohkeammin potentiaalia, tuijottamatta pelkästään aikaisempaan työtaustaan, koulutukseen tai kokemukseen. Suomessa tulisi tässä yhteydessä tarkastella korkeakouluopetuksen ja työelämän tulevien tarpeiden parempaa yhteensovittamista», Hintsanen näkee.
---
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
Kolme neljäsosaa Z-sukupolven edustajista (74 %) ja millenniaaleista (77 %) uskoo, että tekoäly vaikuttaa heidän työskentelytapoihinsa seuraavan vuoden aikana.
Z-sukupolven edustajat ja millenniaalit keskittyvät kasvuun ja oppimiseen. He eivät kuitenkaan usko esihenkilöidensä pystyvän tukemaan heidän kehitystään tärkeillä osa-alueilla.
Vain 6 % Z-sukupolven edustajista sanoo, että heidän ensisijainen uratavoitteensa on saavuttaa johtotehtävä.
Tutkimuksesta:
Löydökset pohjautuvat Deloitten neljättätoista kertaa toteuttamaan globaaliin tutkimukseen, johon vastasi yhteensä 23 000 millenniaalia (eli vuosien 1983–1994 välillä syntyneet) ja Z-sukupolven (eli vuosien 1995–2006 välillä syntyneet) edustajaa 44 maasta. Suomesta oli 314 vastaajaa, joista Z-sukupolven edustajia oli 206 ja millenniaalia 108. Tutkimus toteutettiin lokakuun 2024- tammikuun 2025 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin kyselytutkimuksella ja haastatteluina.