Tutkimus: kaupungit hyödyntävät aktiivisesti tekoälyä

Deloitten, ServiceNow’n, NVIDIAn ja ThoughtLabin tutkimuksen mukaan kaupungit hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti: 44 % käyttää tekoälyä toimintojen hallintaan ja tehostamiseen, 30 % julkisen liikenteen parantamiseen, 34 % infrastruktuurin hallintaan ja 42 % asukkaiden turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi 87 % kyselyyn osallistuneista kaupungeista suunnittelee, pilotoi tai käyttää jo generatiivista tekoälyä (GenAI) sisällön ja analyysin tuottamiseen. 

"Tekoälysovellukset tulevat yhä vahvemmin osaksi arkea kaupungeissa esimerkiksi liikenteen, suunnittelun ja ohjauksen, kunnossapidon sekä digitaalisen asiakaspalvelun alueilla logistiikan ja erilaisten palveluiden muodossa", sanoo Deloitten julkisen sektorin Pohjoismaiden toimialajohtaja Lauri Byckling.  

Esimerkiksi Yhdysvalloissa Deloitte ja Google Public Sector ovat lanseeranneet GenAI-alusta EDGE:n, joka toimii ympärivuorokautisena, henkilökohtaisena avustajana, ja joka vastaa yleisiin kansalaisten kysymyksiin ja nopeuttaa asiakaspalvelua.

Tekoälyn edelläkävijät ovat paremmin varautuneita tulevaisuuteen 
 

 Kaupungit jaettiin tutkimuksessa niiden tekoälyn hyödyntämisen perusteella edelläkävijöihin (20 %), edistyneisiin käyttäjiin (60 %) ja omaksujiin (20 %). Edelläkävijöillä tekoälyn käyttöaste on korkea, ja niiden digitaalinen perusta ja valvontamekanismit ovat toimivammat kuin muilla tutkimuksessa mukana olevilla kaupungeilla. 

Helsingin kaupunki on yksi edelläkävijöistä. Kaupunki on luonut tekoälyrekisterin, joka näyttää kaikki kaupungin tekoälyä hyödyntävät palvelut. Rekisteri on avoin kaikille, jotka haluavat tutustua tekoälyn hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Myös naapurimaidemme pääkaupungit Tukholma ja Tallinna ovat tekoälyn käytössä edelläkävijöitä. 

”Helsinki on kartoittanut tekoälyn tuomia hyötyjä jo pitkään. On hienoa nähdä, että kaupunki on maailmanlaajuisesti kärkijoukoissa tekoälyn käyttöönotossa, ja uusia asioita lähdetään viemään käytäntöön. Tämä hyödyttää nimenomaan kaupunkilaisia. Esimerkiksi laadukkaan datan ja analytiikan avulla palvelut saadaan kohdennettua sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Kun tähän yhdistetään tekoälyn hyödyntäminen, palvelut voivat olla entistä paremmin räätälöityjä, tehokkaampia ja paremmin saatavilla”, Antti-Veikko Vuorikoski Deloitte AI & Data -tiimistä muistuttaa. 

 Tekoälyn hyödyntäminen herättää myös monia huolenaiheita. Nämä liittyvät esimerkiksi yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan, työpaikkojen menetykseen ja eettisiin kysymyksiin.  

”On tärkeää huolehtia myös riittävistä tietoturvallisuustoimista. Sen lisäksi tulee pohtia, miten tekoälyä voidaan käyttää ja kehittää vastuullisesti. Päätöksentekoprosessien tulee olla tasapuolisia ja ymmärrettäviä myös tavallisille kaupunkilaisille”, Vuorikoski toteaa. ”Helsingin kaupunki näyttää läpinäkyvyydellään hyvää esimerkkiä myös muille kaupungeille.” 

 Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia investointeja ja toimenpiteitä tekoälyn käyttöönoton edelläkävijäkaupungit ovat tehneet.  

 Keskeisiä havaintoja tekoälyn edelläkävijöistä: 

• Sitoutuminen ylhäältä alas. Edelläkävijöillä on visio ja suunnitelma tekoälyn hyödyntämisestä kaupungeissa, ja tätä tukee riittävä budjetti. Usein nämä suunnitelmat alkavat kansallisella tasolla ja valuvat siitä kaupunkeihin.
• Modernin data- ja IT-perustan rakentaminen. Edelläkävijät aloittavat tekoälyn hyödyntämisen keräämällä ja integroimalla tietoja kaupunkialueilta ja ulkoisista lähteistä ja sijoittamalla tiedot turvalliselle, pilvipohjaiselle alustalle, jossa on automatisoidut ja skaalautuvat prosessit.
• Tekoälytaitojen, -kykyjen ja -prosessien kehittäminen. Puutteelliset taidot ja tehottomat prosessit voivat viivästyttää suunnitelmien saavuttamista. Edelläkävijät kehittävät organisaationsa työntekijöiden taitoja, kykyjä, prosesseja ja kulttuuria viedäkseen tekoälyn seuraavalle tasolle. Yli puolet (59 %) on nimittänyt tekoälyjohtajan vastaamaan toteutuksesta.
• Innovaatioiden luominen ekosysteemissä. Edelläkävijät tekevät yhteistyötä useampien kumppaneiden kanssa yksityiseltä, julkiselta ja voittoa tavoittelemattomalta sektorilta kuin muut kaupungit. He jakavat tekoälyosaamista ja -resursseja, rakentavat pääsyn tietoihin ja kykyihin sekä yhdenmukaistavat lähestymistapoja muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa.
• Toimintojen uudistaminen tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn (GenAI:n) avulla. Edelläkävijät ovat tekoälyn käyttöönotossa muita kaupunkeja edellä: 76 % käyttää jo laajasti perinteistä tekoälyä tänään ja 90 % aikoo käyttää sitä laajasti seuraavien kolmen vuoden aikana. He skaalaavat näitä ratkaisuja kaikilla kaupunkialueilla.
• Tekoälyn ja muiden teknologioiden yhteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Edelläkävijät ovat myös edellä vertaisiaan kriittisten teknologioiden, kuten pilvipalveluiden, biometriikan, kyberturvallisuustyökalujen, chatbottien, IoT:n ja data-analytiikan käyttöönotossa – usein yhdistäen niitä tekoälyyn merkittävän tehokkuuden saavuttamiseksi.
• Tietoturvan merkityksen korostaminen. Edelläkävijät hallitsevat mahdollisia kyber- ja yksityisyysriskejä hyödyntämällä tietojen varmuuskopiointijärjestelmiä (80 %), kyberturvallisuuden puolustusmekanismeja (80 %), automatisoitua riskien seurantaa (73 %), tietojen menetyksen estotyökaluja (71 %) ja muita kyberturvallisuusteknologioita.
• Tekoälyn vastuullisen käytön varmistaminen. Edelläkävijät haluavat, että tekoälyä hyödynnetään asianmukaisesti. Esimerkiksi 73 % suunnittelee tai on jo rakentanut tekoälyn hallintamallin, 61 % kertoo määrittävänsä ohjeet henkilötietojen käsittelylle, 57 % työskentelee asiantuntijoiden kanssa rakentaakseen yhteiset toimintaperiaatteet, ja 55 % kehittää prosesseja puolueellisuuksien havaitsemiseksi.  

 Tutkimuksesta: 

 Deloitte, ServiceNow, NVIDIA ja ThoughtLab selvittivät AI-Powered Cities of the Future -tutkimuksessa 250 kaupungin tekoälysuunnitelmia, -investointeja ja -käytäntöjä eri puolilla maailmaa. Kaupungit sijaitsevat 78 eri maassa. Määrällisen analyysin lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kaupunkien johtajia ja tekoälyasiantuntijoita liike-elämästä ja akateemisesta maailmasta. Suomesta mukana tutkimuksessa oli Helsingin kaupunki.