Kyberturvallisuusuhat mietityttävät suomalaisia – nuoret ja seniorit aktiivisimpia tiedonhaussa

Valtioneuvosto julkaisi viime vuoden loppupuolella Suomen kyberturvallisuusstrategia 2024–2035:n, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten ja yritysten tietoturvavastuuta sekä varmistaa, että Suomi pysyy teknologiakehityksen kärjessä. Deloitte toteutti selvityksen, joka selvittää tuhannen suomalaisen näkemyksiä kyberturvallisuudesta ja siihen varautumisesta. Kyselyyn vastanneista 63 % kertoo hakeneensa tietoa kyberturvallisuusasioista tai päivittäneensä omaa osaamistaan. Luku on lähes sama (65 %) kuin edellisen kerran vajaa kolme vuotta sitten tehdyssä selvityksessä Ukrainan sodan alettua. 

Ikäluokkia tarkasteltaessa 18–24-vuotiaat nuoret ja vastaavasti yli 65-vuotiaat ovat muita ikäluokkia kiinnostuneempia etsimään tietoa kyberturvallisuuskysymyksistä. Ansiotuloilla tai sukupuolten välillä ei ole nähtävissä merkittäviä eroja. 
 
”Sodan tai sen jälkeiset ajat kokeneet vanhemmat ikäluokat kokevat varmasti vakavammin konfliktit ja turvallisuusuhat nykyisessä maailman tilanteessa. He myös käyttävät arjessaan yhä enemmän teknologiaa sekä digitaalisia palveluita. Yli 65-vuotiaiden valveutuneisuus kyberuhista onkin viime vuosina kasvanut. Nuorten suurempi epävarmuus tulevasta heijastuu myös kiinnostuksena kyberuhkiin ja tietoisuutena geopoliittisten jännitteiden tuomista kyberhyökkäysten riskeistä”, sanoo Juha Kolehmainen, Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava partneri. 
 

Vain puolet kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa kyberturvallisuuteen
 

 
Tutkimukseen osallistuneista työssäkäyvistä 32 % kertoo työnantajansa lisänneen henkilökunnan koulutustarjontaa ja tiedottamista kyberasioista kuluvan vuoden aikana, kun vajaa kolme vuotta aiemmin luku oli 23 %. Noin kolmasosa (33 %) vastaajista sanoo koulutustarjonnan ja tiedottamisen pysyneen ennallaan. Kaksi kolmesta työnantajasta ei tarjoa lainkaan koulutusta kyberturvallisuuteen liittyen tai se ei näy riittävällä tavalla henkilöstölle. 
 
”On tärkeää, että yritykset lisäävät koulutustarjontaa ja tiedottamista kyberasioista, ja että työntekijät myös kokevat sen riittäväksi. Kyberharjoittelu on paras keino parantaa organisaatioiden toimintavalmiuksia ja reagointikykyä vakavien kyberuhkien varalta”, Kolehmainen uskoo.   
 
Puolet vastaajista (51 %) kokee, että heillä on mahdollisuus yksityishenkilöinä vaikuttaa yleiseen kyberturvallisuustilanteeseen ja neljännes (26 %) vastaavasti näkee, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia. Vuoden 2024 lopulla julkaistu uusi häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen opas on tuttu vain kolmannekselle (29 %) kansalaisista. 
 
”Opasta ei ole jaettu kotitalouksiin paperiversiona kustannussyistä, ja sähköinen versio on selvästi tavoittanut vain osan väestöstä. Kansalaiset kuitenkin pystyvät itse vaikuttamaan ja varautumaan kyberturvallisuustilanteeseen. Digitalisoituneessa maailmassa kyberturvallisuuden perustiedot ovat nykyään välttämätön kansalaistaito kuten lukutaitokin, ja sen puuttuminen hankaloittaa arkea ja altistaa isommillekin uhkille”, Kolehmainen muistuttaa. 
--- 
 
Selvityksestä 
 
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimushaastatteluja tehtiin tuhat ja otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 11.–19.2.2025. Edellisen kerran vastaava selvitys toteutettiin elokuussa 2022.