Ratkaiseeko hallitus tekoälyn strategisen ankkuroinnin yrityksessä?

Tekoäly muuttaa kilpailukenttää nopeasti. Tekoälyinvestoinnit vaativat strategista ohjausta, selkeää mittaamista ja aktiivista riskienhallintaa — kaikki hallituksen ydintehtäviä. Deloitten tutkimus tekoälyinvestointien hyödyistä paljastaa, että suomalaiset yritykset ovat keskeisen haasteen edessä: tekoälyä pilotoidaan, mutta strateginen ankkurointi puuttuu. Hallituksen tehtävä on muuttaa tämä trendi yhdessä muun johdon kanssa.

Deloitten tutkimuksen mukaan Suomi ja Pohjoismaat ovat monella mittarilla jäljessä johtavia Euroopan ja Lähi-idän maita tekoälyn käyttöönotossa, hyödyntämisessä ja skaalaamisessa. Liki puolet (45 %) suomalaisista vastaajista odottaa tekoälyinvestointien hyödyn näkyvän vasta 2–3 vuoden sisällä — riski jäädä kansainvälisessä kilpailussa jälkeen on merkittävä.

Saman tutkimuksen mukaan tekoälyn jo havaitut vaikutusalueet ovat suomalaisten vastaajien mukaan linjassa muun Euroopan ja Lähi-idän kanssa. Sen sijaan Suomessa harvemmat organisaatiot näkevät tekoälyn strategisesti välttämättömänä tekijänä. Lähes puolet (44 %) tutkimukseen vastanneista suomalaisista yritysjohtajista ei näe tekoälyä selkeänä osana yrityksen strategiaa, kun koko otannan keskiarvo on 35 %.

Vaikka tekoälyä pilotoidaan ja hyödynnetään päivittäisessä työssä henkilökohtaisen tehokkuuden parantamiseksi, sen integrointi osaksi yrityksen strategiaa, toimintamalleja ja prosesseja on Suomessa vielä puutteellista. Juuri nyt hallituksen keskeinen tehtävä olisi varmistaa, että tekoälyä ei nähdä yrityksessä irrallisina kokeiluina, vaan strategisena voimavarana, joka luo arvoa ja kilpailuetua.

Ilman selkeää mallia tekoälyinvestointien tuoton mittaamiselle organisaatiot keskittyvät helposti yksittäisten projektien kustannuksiin sen sijaan, että arvioisivat kokonaisvaikutuksia (esim. liikevaihdon kasvu, asiakaskokemus tai kannattavuuden parantuminen). Hallituksen tulee haastaa yritysjohtoa siitä, missä tekoälyn tuottama arvo syntyy ja miten onnistumista mitataan.