Ulkomaalaiset yritysjohtajat: Suomen kasvun näkymätön jarru on kulttuurinen, mutta sen voi vapauttaa nopeasti

Suomen heikko talouskasvu ei johdu pelkästään toimintaympäristöstä. Deloitten aloitteesta tehty selvitys paljastaa neljä johtamiseen ja kulttuuriin liittyvää jarrua, jotka ovat osaltaan hidastaneet kasvua yrityksissä. Selvityksessä tunnistettiin myös kolme keinoa vapauttaa kasvun jarruja. Hyvä uutinen on, että organisaatiokulttuuria ja johtamistapoja voidaan muuttaa nopeasti, ja muutos on selvityksen mukaan jo lähtenyt liikkeelle.

Suomalaisten yritysten heikko kasvu ei selity pelkästään toimintaympäristöllä, kuten sääntelyllä, verotuksella tai työmarkkinoilla. Deloitten ja Demos Helsingin keväällä 2026 toteuttaman selvityksen mukaan Suomen toimintaympäristö nähdään suhteellisen kilpailukykyisenä ja työntekijät osaavina. Yritysten kasvun pullonkauloja löytyi selvityksessä yritysten sisältä – johtamisessa, tavoitteenasetannassa ja organisaatiokulttuurissa. Haastatteluihin osallistui pääasialliasesti Suomessa toimivia ulkomaisia toimitusjohtajia. Löydöksiä testattiin myös suomalaisilla omistajilla, hallitusammattilaisilla sekä suorahakuyritysten johtajilla. Haastateltavien edustamien yritysten yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 100 miljardia euroa ja niillä on globaalisti yli 200 000 työntekijää.

"Suomen vahvuuksia ovat korkea luottamus, matala hierarkia, osaava työvoima ja toimivat instituutiot. Paradoksi on, että nämä hyvät ominaisuudet muuttuvat epävarmuudessa helposti varovaisuudeksi, konsensushakuisuudeksi ja liian mataliksi optimointiin kannustaviksi tavoitteiksi. Selvityksen perusteella tämä on luonut "näkymättömän jarrun", joka on parantanut tehokkuutta, mutta hidastanut yritysten uudistumista ja pitkäjänteistä kasvua”, sanoo Deloitte Suomen toimitusjohtaja Lari Hintsanen.
 

Kultuuriin ja johtamiseen liittyvät kasvun jarrut

Haastatteluissa korostui neljä toistuvaa kulttuurista ja johtamiseen liittyvää jarrua Suomen kasvulle.
 

• Liian matalat kasvutavoitteet. Ulkomailta tullutta yritysjohtoa on yllättänyt, että korkeampia kasvutavoitteita ei aktiivisesti vaadita omistajien ja hallitusten taholta. Matalampia tavoitteita saavutetaan hienosäädöllä, mutta ne eivät pakota uudistumaan. Suomalaisissa listayhtiöissä haastaminen on usein tapahtunut yritysjohdon aloitteesta, ei hallitusten tai omistajien puolelta.
  
  
• Riskien ylikorostaminen ja mahdollisuuksien aliarvioiminen. Hallituksissa ja johtoryhmissä käytetään paljon aikaa riskien arviointiin, mutta mahdollisuuksiin kiinnitetään liian vähän huomiota. On epäselvää, kuka kantaa vastuun menetetyistä mahdollisuuksista ja varovaisuus lisääntyy entisestään. Riskien välttely on saattanut muuttua päätöksentekoprosessin pääasialliseksi tavoitteeksi, vaikka sen tulisi olla vain yksi päätöksesenteon näkökulma.
   

• Konsensuksen ja mukavuuden valitseminen haastamisen sijaan. Raportissa tunnistetaan kaksi tähän vaikuttavaa tekijää: keitä huoneessa on ja miten siellä puhutaan. Kun hallitusten ja johtoryhmien jäsenet jakavat saman taustan, koulutuksen ja kotimarkkinakokemuksen, näkökulmien moninaisuus vähenee. Lisäksi kulttuuriimme kuuluva kohteliaisuus ja konfliktien välttely rajoittavat avointa ja kriittistä keskustelua. Tämä huonontaa tehtävien päätösten laatua, päätöksenteon ja korjaavien liikkeiden nopeutta sekä suoritusjohtamista. 
   

• Tehokkuuden korostaminen uudistumisen kustannuksella. Suomalaiset yritykset ovat maailmanluokkaa prosesseissa, laadussa ja toimitusvarmuudessa. Investoinnit suuntautuvat kuitenkin ennemmin nykyisen mallin hiomiseen kuin uusien ratkaisujen kehittämiseen. Esimerkiksi myyntiin ja markkinointiin ei investoida riittävästi. Tehokkuus on korvannut uudistumisen tavoittelun, mikä on erityisen riskialtista pitkään hitaasti kasvaneessa taloudessa.

Johtamistapojen muutos tuottaa tuloksia nopeasti

Selvitys tarjoaa esteiden vastapainoksi konkreettisia keinoja, kuinka kasvun jarruja on mahdollista vapauttaa nopeastikin.

Ensiksikin yritysten kasvutavoitteet tulee asettaa niin korkeiksi, että niiden saavuttaminen vaatii uudistumista. Tämä edellyttää omistajien, hallituksen ja johdon linjausta, pääoman ohjaamista kasvuun sekä palkitsemisen kytkemistä aidosti tuloksiin.

Toiseksi johdon tulee arvioida mahdollisuuksia yhtä huolellisesti kuin riskejä. Tämä vaatii "mahdollisuuskarttaa", epäonnistumisista oppimista ja avointa palautetta.

Kolmanneksi johtoryhmissä tulee laajentaa näkökulmia ja moninaisuutta paremman keskustelukulttuurin luomiseksi. Olennaista on kansainvälinen ja kaupallinen kokemus, liikkuvuus eri roolien ja markkinoiden välillä sekä seuraajasuunnittelu, joka on kytketty kasvustrategiaan.

Raportin tärkein viesti antaa vahvaa toivoa. "Johtamisella on mahdollista rakentaa kasvukulttuuria organisaatioissa nopeammin kuin kansallisella tasolla. Yritykset voivat muuttaa suuntaansa nopeasti, jos ne nostavat kunnianhimoaan, uudistavat ihmisiään, kannustimia ja päätöksenteko- sekä keskustelukulttuuria. Muutos ei vaadi suomalaisuuden muuttamista eikä vie vuosikymmeniä – oikea johtaminen tuottaa tuloksia organisaation sisällä jo vuosissa", Hintsanen painottaa.

---

Deloitte Suomen ja Demos Helsingin ”Raise the bar to release the brake” -selvitys perustuu yli 20 haastatteluun maalis-huhtikuun 2026 aikana. Haastatteluihin osallistui pääasialliasesti Suomessa toimivia ulkomaisia toimitusjohtajia. Löydöksiä testattiin myös suomalaisilla omistajilla, hallitusammattilaisilla sekä suorahakuyritysten johtajilla. Haastateltavien edustamien yritysten yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 100 miljardia euroa ja niillä on globaalisti yli 200 000 työntekijää.

Selvitys on osa Deloitten Better is possible -ohjelmaa, jonka tavoitteena tuoda yleiseen tietoisuuteen havaittuja ilmiöitä ja antaa konkreettisia toimintaehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.