Selvitys: Suomen kilpailukyky rakentuu koulutuksen ja työelämän vahvalle yhteistyölle

Suomen tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu osaamiselle, mutta koulutus ja työelämä toimivat liian usein erillään toisistaan. Osaaminen uhkaa jäädä myös teknologian kehityksen jalkoihin, ja tekoäly on tehnyt ongelman erittäin näkyväksi. Deloitten aloitteesta tehty selvitys osoittaa, että tämä kuilu on kurottava umpeen.  Suomi tarvitsee rohkeita ratkaisuja, joissa työnantajat toimivat aktiivisesti oppimisen mahdollistajina ja pysyvät rakenteet yhdistävät koulutuksen ja työelämän saumattomasti. Lisäksi yritysten on alettava palkata potentiaalia – ei pelkästään aiempaa kokemusta ja tutkintoja.

Osaamisjärjestelmämme suurin haaste on koulutuksen ja työelämän eriytyminen toisistaan. Tämä kuilu ei ole vain ongelma, vaan myös valtava mahdollisuus – kun kuromme sen umpeen, voimme kääntää oppimisen kansalliseksi kilpailueduksi. ”Työnantajien on uskallettava ottaa aiempaa aktiivisempi rooli osaamisen kehittämisessä niin omissa organisaatioissaan kuin yhdessä koulutustoimijoiden kanssa. Tämä on taloudellisen menestyksen keskeinen edellytys”, Deloitte Suomen toimitusjohtaja Lari Hintsanen sanoo.

Suomessa on runsaasti hyviä kokeiluja ja ideoita, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto edellyttää pysyviä rakenteita. ”Tarvitsemme rohkeita ja uudistushaluisia koulutus- ja työnantajapuolen johtajia viemään toimivia hankkeita ja kokeiluja osaksi arkea ja osaamisjärjestelmää”, Hintsanen painottaa.

Deloitte Suomi ja Demos Helsinki haastattelivat marras–joulukuussa 2025 lähes 30 asiantuntijaa ja johtajaa yrityksistä, etujärjestöistä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioista sekä valtionhallinnosta.
 

Koulutus ja työelämä toimivat erillisinä saarekkeina

Koulutusjärjestelmä nähdään usein lineaarisena polkuna, jossa tutkinto on päätepiste, jonka jälkeen siirrytään työelämään. Tämä vinouma ilmenee kokemuskuiluna: työelämä odottaa jo aloitustason tehtävissä käytännön kokemusta ja soveltamiskykyä, joita ei aina ehditä hankkia opinnoissa. 

Nykyinen korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmä ja rekrytointikäytännöt korostavat tutkintoja ja aiempaa kokemusta, mikä ylläpitää koulutuksen ja työelämän erillisyyttä. Kuilu ei johdu yksilöiden motivaation tai teoreettisen osaamisen puutteesta, vaan järjestelmien irrallisuudesta. ”Jos työelämäkokemus ei ole rakenteellinen osa tutkintoa, valmennamme nuoria osaajia maailmaan, jossa heiltä odotetaan laajempaa osaamista kuin mitä opetus tarjoaa. Luokkahuoneen ja työelämän välinen muuri murtuu vain silloin, kun oppiminen ja työ yhdistyvät — esimerkiksi harjoittelun, työelämälähtöisten luentojen sekä soveltavien kurssien ja tehtävien kautta”, Hintsanen sanoo.

Tutkimusten mukaan teknologinen murros ja tekoälyn esiinmarssi aiheuttavat kokemuskuilun myös muissa ikäryhmissä, kun yhteiskunta siirtyy kohti pidempiä työuria.

”Työpaikoista on luotava ympäristö, jossa jatkuva oppiminen on luonnollinen osa arkea – ei vain yksilön oma sivuprojekti. Uskon, että parhaat yritykset ovat tulevaisuudessa myös maailman parhaita oppimisympäristöjä”, Hintsanen visioi.
 

Potentiaalin tunnistaminen edellyttää kykyä nähdä tutkintojen taakse

Työelämän nopea muutos vaatii osaamista, joka ei ole sidottu yksittäiseen ammattiin tai teknologiaan. Haastatteluissa korostui tarve vahvistaa oppimisen monialaisuutta ja metataitoja, kuten oppimiskykyä, kriittistä ajattelua, tekoälylukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä toimia monialaisissa tiimeissä.

”Tutkintoihin tähtäävän yhteistyön lisäksi yritysten tulisi panostaa yhä enemmän työssä oppimisen yhdistämiseen opintoihin sekä kehittää uudenlaisia oppisopimusmahdollisuuksia. Lisäksi osaamisen uudistuminen edellyttää monialaisempia tutkinto-ohjelmia ja työelämäyhteyksien systemaattista integrointia tutkintoihin”, Hintsanen painottaa.

Myös rekrytoinnissa on aika tarkastella laajemmin osaamista – pitää palkata potentiaalia, ei niinkään historiaa ja tutkintoja. ”Potentiaalin tunnistaminen edellyttää kykyä nähdä tutkintojen ja työtodistusten taakse ”, Hintsanen toteaa. 
 

Työpanosten kohdentamisen kitkaa on poistettava

Ekonomistit ovat osoittaneet, että taloutemme tuottavuus kärsii jo nyt siitä, ettei ihmisten työpanos eli osaaminen kohdennu riittävän tehokkaasti.  

”Tuottavuutemme ja talouden kukoistaminen edellyttää oppimisen uudistamisen ohella yhteiskunnan rakenteiden uudistamista. Nykyiset rakenteet luovat kitkaa siirtymille matalan tuottavuuden töistä korkeamman tuottavuuden aloille. Tarve joustaville siirtymille kiihtyy työelämän murroksen ja pidempien työurien seurauksena”, Hintsanen painottaa uudistusten keskinäistä riippuvuutta.

Lisätietoja:

Lari Hintsanen
CEO, Deloitte Finland
lari.hintsanen@deloitte.fi
+358 50 480 2385

---

Deloitte Suomen ja Demos Helsingin ”Better is Possible – Kokemuskuilusta oppimisloikkaan” -selvitysraportti perustuu lähes 30 asiantuntijan ja johtajan haastatteluihin yrityksistä, etujärjestöistä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioista sekä valtionhallinnosta. Haastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Selvitys on osa Deloitten Better is possible -ohjelmaa, jonka tavoitteena tuoda yleiseen tietoisuuteen havaittuja ilmiöitä ja antaa konkreettisia toimintaehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.