Tekoälyn tuomat tehokkuushyödyt näkyvissä, mutta tuottavuusparadoksi säilyy

Päähavainnot raportista:

• Neljä viidestä yrityksestä kertoo tekoälyn lisänneen tehokkuutta
• Vajaa viidesosa raportoi yrityksen liikevaihdon kasvaneen
• 27 % kertoo tekoälyluottamuksen kasvaneen merkittävästi vuodesta 2022
• Vain 5 % pohjoismaisista yrityksistä raportoi korkeasta tekoälyagenttiosaamisesta (vrt. 20 % globaalisti)
• Tekoälyn potentiaalin kääntäminen asiakasarvoksi ja kasvuksi vaatii investointia osaamiseen ja prosesseihin

Pohjoismaissa tekoälystä saadaan jo selviä tehokkuushyötyjä: 79 % pohjoismaisista yritysjohtajista kertoo tehokkuuden parantuneen tekoälyn myötä, selviää Deloitten State of AI in the Nordics 2026 -raportista. Vajaa viidesosa (18 %) vastaajista sanoo liikevaihdon kasvaneen tekoälyn seurauksena. Seuraavaksi yritysten tulisi löytää lisää keinoja kasvattaa liikevaihtoa tekoälyn avulla. Tämä vaatii muutoksia työntekemiseen, työnkuviin, prosesseihin ja osaamisen kehittämiseen.

"Yrityksille tämä tarkoittaa kahta rinnakkaista tehtävää. Ensinnäkin on vauhditettava agenttikyvykkyyden ymmärrystä ja kokeiluja hallitusti. Toiseksi on varmistettava, että organisaatiossa on valmiudet muuttaa toimintaa, jotta tehokkuus ei jää ainoaksi saavutukseksi, vaan tekoäly kääntyy myös asiakasarvoksi ja kasvuksi", sanoo Jouni Viljanen, Deloitten Suomen generatiivisen tekoälyn palveluista vastaava johtaja. 

Tekoälyagenttien käyttöönotto etenemässä Pohjoismaihin muita markkinoita hitaammin

Tekoälyagenttien laajempi käyttöönotto etenee hitaammin kuin monilla muilla markkinoilla. ”Osa yrityksistä käyttää jo valmiita pilvipohjaisia agentteja, mutta laajamittainen agenttimuutos on vasta edessä”, Viljanen
sanoo. 

Tekoälyagenttien käyttöönottoa hidastaa puutteet osaamisessa. Vaikka generatiivisen tekoälyn perusteet ovat monessa organisaatiossa jo hallussa, AI-agenttikyvykkyyksien ymmärrys ja käytännön tekeminen ovat vielä alkuvaiheessa. Pohjoismaissa 42 % yrityksistä raportoi korkeaa GenAI-osaamista. Vain 5 % kertoo korkeasta agenttiosaamisesta (globaalisti 20 %) ja yli puolet (58 %) arvioi osaamisen olevan vähäistä tai olematonta. Tämä osaamiskuilu hidastaa agenttien skaalaamista erityisesti niissä toiminnoissa, joissa autonomisuus edellyttää vahvaa hallintoa, riskienhallintaa ja selkeitä toimintamalleja.

”Seuraava aalto muuttaa perustavanlaatuisesti sitä, mitä tekoäly tekee. Tekoäly siirtyy toimintojen itsenäiseen suorittamiseen ja päätöksentekoon sekä vuorovaikutukseen fyysisen maailman kanssa. Siksi moni yritys asettaa etusijalle tekoälyn hallintamallien ja kontrollien luomisen ennen autonomisten tekoälyagenttien käyttöönottoa ja skaalaamista. On hyvä asia, että organisaatiot pohtivat sitä, kuinka paljon päätösvaltaa tekoälyagentit voivat saada ja millä ehdoilla”, Viljanen selittää.

Pohjoismaat panostavat tekoälyn turvallisuuteen ja lainmukaisuuteen

Samalla kun organisaatiot kamppailevat tehokkuuden muuttamisessa kasvuksi, investoinnit tekoälyn hallintamalliin ja tietoturvallisuuteen tukevat tekoälyn skaalaamista. Pohjoismaissa 67 % yrityksistä asettaa etusijalle tekoälyn turvallisuuteen ja lainmukaisuuteen liittyvät kehityspanostukset tekoälyn skaalaamisen tueksi – mikä on enemmän kuin globaalisti (53 %). Investoinnit ovat myös johtaneet merkittävään tekoälyluottamuksen kasvuun.

Viljasen mukaan valvontarakenteisiin panostaminen mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen kasvun ruokkimiseksi, riskit huomioiden. "Sääntelyä ei pitäisi nähdä esteenä, vaan katalysaattorina. Organisaatiot, jotka toimivat ennakoivasti, ovat valmiimpia skaalaamaan tekoälyä luottavaisemmin ja hakemaan sitä kautta myös liiketoiminnan kasvua", Viljanen painottaa.

Tutkimuksesta:

Havainnot pohjautuvat Deloitten kansainväliseen State of AI 2026 -raporttiin, johon vastasi yli 3000 johtajaa elo-syyskuun 2025 aikana. Pohjoismaista vastaajia oli yhteensä 170, joista 20 oli Suomesta.

Lisätietoja:

State of AI in the Nordics 2026

Jouni Viljanen
Partner, Deloitte
Jouni.Viljanen@deloitte.fi