Talousjohtajakysely: Yhdenkin prosentin investointi tekoälyyn on yritykseltä merkittävä satsaus

Deloitten syksyn 2025 talousjohtajakyselyn keskeiset tulokset Suomessa:

• Kyselyyn vastasi 1299 talousjohtajaa 14 Euroopan maasta. Suomesta osallistui syksyn 2025 aikana 68 suuryrityksen johtajaa.
• Suomessa talousjohtajista kaksi kolmasosaa katsoo, että yritysten talousnäkymät eivät ole syksyn aikana muuttuneet. Yksikään vastaajista ei ole aiempaa merkittävästi optimisempi. Pohjoismaissa ollaan muuta Eurooppaa vähemmän luottavaisempia tulevaan. 
• Merkittävä osa talousjohtajista (90 %) näkee yrityksensä liikevaihdon pysyvän ennallaan tai kasvavan vain vähän seuraavan vuoden aikana.
• Suomalaisissa yrityksissä liiketoiminnan suurimmiksi riskitekijöiksi nähdään geopoliittiset riskit, joita seuraavat kyberriskit ja heikko talouskasvu. Samat riskit huolestuttavat eniten myös muualla Euroopassa.
• Tärkein strateginen valinta on kasvu nykyisillä markkinoilla, jota seuraavat orgaaninen kasvu ja digitalisaatio. Euroopassa kustannusten leikkaaminen nähdään tärkeimpänä strategiana.
• Lähes kaikki suomalaiset yritykset (99 %) sijoittavat alle 5 % budjeteistaan generatiiviseen tekoälyyn, ja 71 % alle prosentin.
• Puolet suomalaisista talousjohtajista uskoo, että hiilineutraaliustavoitteiden etenemistä hidastaa eniten kysynnän puute. Kuluttajat eivät ole valmiita ostamaan kalliimpia ilmastoystävällisiä tuotteita.

Suomessa talousjohtajista kaksi kolmasosaa näkee, että yritysten talousnäkymät eivät ole syksyn aikana muuttuneet. Yksikään suomalainen yritys ei suhtaudu merkittävästi luottavaisemmin tulevaisuuteen – tunnelin päässä nähdään kuitenkin jo valoa. Heikko talous näkyy yritysten haluttomuutena ottaa velkaa. Suomalaisista talousjohtajista 69 % katsoo, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle.

”Suomen talouteen vaikuttavat useat epävarmuustekijät, kuten tulli- ja kauppapolitiikka, Venäjän tilanne ja suurten yritysten muutosneuvottelut. Lisäksi kustannuspaineet ovat merkittävät, ja useilla toimialoilla tilanne on ollut haastava. Monissa yrityksissä on tehty runsaasti korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi strategiamuutoksia ja kannattamattomien liiketoimintojen karsintaa. Nyt odotetaan näiden saneeraustoimien tuottamia tuloksia”, sanoo Deloitten CFO Programmen vetäjä ja partneri, Sari Berglund.

70 % yrityksistä käyttää alle prosentin liikevaihdostaan tekoälyyn

Deloitten syksyn kyselyyn vastanneista suomalaisista talousjohtajista lähes kaikki (99 %) sanovat yrityksensä sijoittavan alle 5 % liikevaihdostaan generatiiviseen tekoälyyn. Heistä 70 % allokoi alle prosentin. ”Suomessa tuotekehitykseen investoidaan liikevaihdosta suhteellisen vähän. Yhdenkin prosentin investointi on ison yhtiön mittakaavassa merkittävä satsaus.  Toki myös riippuu, mitä kaikkea tuotekehityksen sisään määritellään. Vaisalassa investoimme noin 12 % liikevaihdostamme tutkimukseen ja kehitykseen, joskin generatiivisen tekoälyn osalta mekin kuulumme tuohon 99 prosentin joukkoon. Resursseista kilpailee moni investointikohde, ja harva yritys on valmis panostamaan kaikkea yhden kortin varaan”, Vaisalan talousjohtaja Heli Lindfors kommentoi kyselyn tuloksia.

Vuosi sitten suurimmat odotukset generatiivisen tekoälyn hyödyistä liittyivät tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen sekä kustannusten vähentämiseen. Tänä syksynä talousjohtavat painottavat erityisesti operatiivisen tehokkuuden parantamista ja omien järjestelmien datanhallinnan kehittämistä. 

”Tulos ei yllätä, sillä myös meillä generatiivisen tekoälyn käyttöönotto on alkanut nimenomaan tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisestä, esimerkiksi tuotekehityksen ja talousprosessien alueilla. Nyt tavoitteemme on viedä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä entistä pidemmälle, erityisesti operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi. Tekoäly voi tehostaa ja optimoida toimintaa, mutta ihmisen on ymmärrettävä ja ohjattava sen käyttöä”, Lindfors korostaa.

Ilmastoystävällisistä tuotteista ei olla valmiita maksamaan ylimääräistä 

Suurin osa (68 %) suomalaisista talousjohtajista katsoo, että Euroopan hiilineutraaliustavoitteilla ei ole merkittävää vaikutusta kansainväliseen kilpailukykyyn. Eurooppalaiset talousjohtajat arvioivat säädösten vaikuttavan huomattavasti enemmän pitkän aikavälin investointeihin kuin Suomessa. ”Suomalaiset yritykset ovat jo ottaneet kestävyyden keskeiseksi osaksi toimintaansa, joten sääntelyn ei uskota vaikuttavan merkittävästi niiden toimintaympäristöön. On toki tiedossa, että kustannusvaikutuksia tulee tulevaisuudessa, ja niihin on varauduttava”, Berglund toteaa.

Puolet suomalaisista talousjohtajista sanoo, että hiilineutraaliustavoitteiden etenemistä kannattavuutta vaarantamatta hidastaa eniten kysynnän puute. Ilmastoystävällinen tuotanto nostaa tuotteiden hintoja, joita kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan. ”Taloustilanteen ollessa haastava, pienikin lisämaksu vastuullisesti tuotetusta tuotteesta on monelle yritykselle yksinkertaisesti liikaa”, Berglund huomauttaa.

Lisätietoja:

Sari Berglund
Partner | Finance Transformation
sari.berglund@deloitte.fi

---

Tutkimuksesta:

Deloitten vuodesta 2015 asti toteuttamaan talousjohtajatutkimukseen osallistui 1299 talousjohtajaa 14 Euroopan maasta. Tutkimus tarjoaa yleiskuvan liiketoiminnan sentimentistä sekä investointi- ja palkkausodotuksista Euroopassa. Suomesta tutkimukseen osallistui syksyn 2025 aikana 68 suuryrityksen johtajaa – 68 % tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdosta oli yli 100 miljoonaa vuodessa.