Tutkimus: Suomalaiset millenniaalit ovat vähemmän kiinnostuneita johtajuudesta

Kolme neljäsosaa Z-sukupolvesta (76 %) ja kaksi kolmasosaa millenniaaleista (67 %) sanoo olevansa kiinnostuneita johtotehtävistä uransa jossain vaiheessa. Molemmat sukupolvet tavoittelevat etenemistä omilla ehdoillaan, asettaen vakauden, oppimisen ja hyvinvoinnin etusijalle nopean etenemisen sijaan. Suomalaiset millenniaalit kuitenkin eroavat globaalista verrokkiryhmästään: he toimivat harvemmin johtoasemissa tai tähtäävät johtotehtäviin. 

Deloitten globaalin 2026 Gen Z and Millennial -tutkimuksen mukaan ainoastaan 6 % Z-sukupolven edustajista ja millenniaaleista nostaa johtamistehtävät pääasialliseksi uratavoitteekseen. Vaikka moni näkee johtajuuden osana tulevaisuuttaan, einopea eteneminen hinnalla millä hyvänsä houkuttele.

Suurin osa suosii tasaista uralla kasvua tai sivusuuntaisia siirtoja nopeiden ylennysten sijaan. Kolme neljästä Z-sukupolven edustajasta (76 %) ja kaksi kolmesta millenniaalista (67 %) haluaa toimia johtotehtävissä myöhemmässä vaiheessa uraansa. Molemmat sukupolvet arvostavat joustavuutta ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Lisäksi lähes jokaiselle työn merkityksellisyys on keskeinen tekijä työtyytyväisyydelle.

Epäröintiä aiheuttavat mielikuvat johtamisrooliin liittyvistä vaatimuksista. Suurimpina pelkoina mainitaan stressi ja uupumus, liian suuri vastuu ja työ- ja yksityiselämän tasapainon vaikeudet. Z-sukupolvi ja millenniaalit asettavat vakauden, oppimisen ja pitkäaikaisen hyvinvoinnin nopean etenemisen edelle.

"Tämä kuvastaa syvempää muutosta siitä, miten Z-sukupolvi ja millenniaalit näkevät uran merkityksen ja asettavat tavoitteita. Organisaatioiden tulisi kehittää johtajuuden malleja, jotka tukevat hyvinvointia ja tarjoavat kestäviä urapolkuja", sanoo Deloitten Human Capital -palveluiden johtaja Janne Liukkonen.

Suomessa millenniaalit vaikuttavat harvemmin johtotehtävissä 

Tutkimus osoittaa suomalaisten millenniaalien toimivan globaalia verrokkiryhmäänsä huomattavasti harvemmin johtotehtävissä tai tähtäävät urallaan johtopaikoille.  

Suomessa johtotehtävissä toimii 31 % Z-sukupolvesta ja 32 % millenniaaleista, kun globaalisti osuudet ovat huomattavasti suuremmat (45 % ja 61 %). Suomalaisista millenniaaleista vain joka kolmas (36 %) on kiinnostunut ylimmän johtotason tehtävistä, kun globaalisti luku on lähes puolet (67 %) suurempi. Myöskään esihenkilö- ja keskijohdon tehtävät eivät kiinnosta suomalaisia millenniaaleja (51 %) yhtä paljon kuin globaalisti (73 %). Sitä vastoin kolme neljästä (74 %) suomalaisesta Z-sukupolven edustajasta on kiinnostunut johtotehtävistä. 

"Milleniaalien vähäisempään johtamisintoon saattaa vaikuttaa suomalaisen johtamiskulttuurin tasavertaisuus. Tutkimuksen mukaan milleniaalit kokevat, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja työnantaja kuuntelee heitä asemasta riippumatta. Z-sukupolvi puolestaan näkee johtajuuden selvästi houkuttelevampana tavoitteena ja tekee tietoisia valintoja siitä, millä ehdoilla he tavoittelevat johtoasemaa", Liukkonen pohtii. 

Johtotehtävissä toimivien Z-sukupolven ja millenniaalien kokemukset ovat kuitenkin ennakko-oletuksia paljon positiivisempia. He voivat henkisesti paremmin ja heillä on parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino verrattuna aloittaviin työntekijöihin. He myös mainitsevat harvemmin pitkiä työpäiviä stressin lähteenä. ”Tulokset osoittavat, että johtotehtävissä toimivat eivät välttämättä uhraa hyvinvointiaan. Osin tämä johtuu varmasti myös siitä, että johtajat ovat tottuneet johtoaseman vaatimuksiin ja kokevat roolinsa merkityksellisenä”, Liukkonen summaa.

Tutkimuksen keskeiset globaalit havainnot johtamisesta:

• Z-sukupolvesta (44 %) ja millenniaaleista (45 %) suosii tasaista etenemistä tai sivusuuntaisia siirtoja (21 % Z-sukupolvesta ja 19 % millennialeista) nopeiden ylennysten sijaan, joita tavoittelee 25 % Z-sukupolvesta ja 21% millenniaaleista. 
• Yleisimpiä pelkoja johtoasemassa toimimiselle ovat stressi ja uupumus (50 % Z-sukupolvesta ja 49 % millenniaaleista), liiallinen vastuu (50 % Z-sukupolvesta ja 48 % millenniaaleista) ja huoli työn ja vapaa-ajan tasapainosta (41 % Z-sukupolvesta ja 46 % millenniaaleista). 
• Silti monet haluavat johtotehtäviä tulevaisuudessa: kolme neljäsosaa Z-sukupolvesta (76 %) ja kaksi kolmasosaa millennialeista (67%) sanoo olevansa kiinnostunut johtotehtävien tavoittelusta jossain vaiheessa uraa. 

Löydökset pohjautuvat Deloitten viidettätoista kertaa toteuttamaan globaaliin 2026 Gen Z and Millennial- tutkimukseen, johon vastasi yhteensä 22 595 millenniaalia (vuosien 1983–1994 välillä syntyneet) ja Z-sukupolven (vuosien 1995–2007 välillä syntyneet) edustajaa 44 maasta. Suomesta oli 300 vastaajaa, joista Z-sukupolven edustajia oli 200 ja millenniaalia 100. Tutkimus toteutettiin marraskuun 2025 – tammikuun 2026 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin kyselytutkimuksilla ja haastatteluina.