If we have selected the wrong experience for you, please change it above.
Sosiaaliturvan tulevaisuus 2035
Euroopan sosiaaliturvan tulevaisuusskenaariot ovat Suomenkin kannalta merkityksellisiä – lue alta miten ja miksi
Euroopan sosiaaliturvan järjestelmät ovat merkittävien muutosten kynnyksellä. Väestön ikääntyminen, julkisen talouden paineet ja nopea teknologinen kehitys haastavat perinteisiä sosiaaliturvan malleja, joihin hyvinvointivaltiot ovat nojanneet vuosikymmeniä. Samat muutokset koskettavat Suomeakin.
Kysymys ei ole siitä, tapahtuvatko muutokset. Kyse on siitä, miten ne muokkaavat sosiaaliturvan rakennetta ja saatavuutta vuoteen 2035 mennessä.
Sosiaaliturva risteyksessä: Kohti vuotta 2035
Länsi-Euroopan sosiaaliturvan järjestelmät ovat kehittyneet maailman kunnianhimoisimmiksi ja monimutkaisimmiksi julkisen hallinnon rakenteiksi. Ne kattavat eläkkeet, työttömyysturvan ja perheen tuen, ja niitä hallinnoidaan sekä julkisten että yksityisten instituutioiden kautta.
Sosiaaliturva on iso eurooppalainen investointi osallisuuteen ja solidaarisuuteen. Vuonna 2022 EU-maat käyttivät sosiaaliturvan etuuksiin yli 4 biljoonaa euroa – tämä vastaa yli 19 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Suomessa sen sijaan käytettiin sosiaaliturvan rahoitukseen yli 25,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on Euroopan korkeinta tasoa. (Lähde: Classification of the Functions of Government – COFOG)
Deloitte Suomen asiantuntija Hanna Koivuniemi korostaa, että investointi sosiaaliturvaan kuvaa myös kansalaisten odotusta vastineesta rahoille: kansalaisten luottamusta mitataan sosiaaliturvan ja -palvelujen toimivuudella.
”Maksamme kansakuntana sosiaaliturvasta reaalisesti vieläkin enemmän, mikäli joudumme rahoittamaan sosiaaliturvaa verovaroilla rahoitettujen lisäksi yksityisellä täydennysturvalla.”
Hanna Koivuniemi
Luottamusta herättävän ja kestävän rahankäytön yhdistävän sosiaaliturvajärjestelmän parhaimpia, huonoimpia ja siltä väliltä olevia skenaarioita kuvataan alla Deloitte Saksan tutkimukseen perustuen. Voit myös tutustua ydinviesteihin lataamalla tästä suomenkielisen tiivistelmän.
Vaikka tutkimus kuvaa eurooppalaista sosiaaliturvaa, niin Suomessa sen tulokset voidaan tulkita laajemmin sosiaalipalvelujen ja –turvan ekosysteemin valossa. Tämä johtuu siitä, että sosiaaliturvan kattaviin elämäntapahtumiimme liittyvät useat julkiset organisaatiot, joiden tulisi kansalaisten silmin toimia sujuvasti ja saumattomasti palvelutuotannossa.
Kuvaammekin artikkelin lopussa, mitä meidän Suomessa kannattaisi tavoitella ja mitkä ovat tunnistamiamme mahdollisuuksia kehittää sosiaaliturvaa parhaimpia skenaarioita kohden.
Sosiaaliturvan kehittymisen neljä tulevaisuusskenaariota
Tulevaisuusskenaariot pohjautuvat Deloitte Saksan tekemään, useat Länsi-Euroopan maat kattavaan tutkimukseen. Ne on suunniteltu auttamaan päättäjiä testaamaan strategioita, ennakoimaan järjestelmän muutoksia ja rakentamaan kestäviä ja osallistavia sosiaaliturvan järjestelmiä pitkällä aikavälillä.
Tutkimus tunnisti neljä erilaista skenaariota siitä, miten sosiaaliturvan järjestelmät voivat kehittyä. Jokainen skenaario kuvaa erilaisia valintoja, joita voidaan tehdä digitalisaation, palvelujen saatavuuden ja hallinnon organisoinnin suhteen.
Miten välttää huonot skenaariot?
Tutkimus osoittaa, että luottamus julkiseen sosiaaliturvan palvelujärjestelmään syntyy silloin, kun sitä uudistetaan ja digitalisoidaan kansalaisten ja asiantuntijoiden tarpeet huomioiden.
Suomi on jo ottanut oikeita askeleita sosiaaliturvan kehittämisessä
Deloitte Suomen asiantuntija Kirsi Kemi toteaa, että Suomi on jo ottanut hyviä ensimmäisiä askeleita oikeaan suuntaan. Meillä panostetaan digitaaliseen infrastruktuuriin ja on aloitettu elämäntapahtumalähtöinen kehittäminen.
Riskejä on kuitenkin olemassa:
- Organisaatiosiiloissa kehittäminen: Kun eri organisaatiot kehittävät omia ratkaisujaan ilman yhteistyötä, syntyy pirstoutuneita järjestelmiä, jotka lisäävät kustannuksia ja eivät ole toimivia ihmisten tarpeissa, jotka usein ylittävät organisaatiorajat.
- Vain talouden ehdoilla tekeminen: Jos muutoksia tehdään pelkästään kustannussäästöjen vuoksi, unohdetaan ihmisten todelliset tarpeet, mikä heikentää luottamusta järjestelmään. Julkisen sektorin organisaatioilta vaaditaan kuitenkin tehokkuutta, mikä merkitsee toiminnan uudistamista kokonaisvaltaisesti.
Suomen kannattaisikin panostaa seuraaviin näkökulmiin sosiaaliturvan kehittämisessä:
- Tiedon liikkuvuus: Mahdollisestaan elämäntapahtumalähtöinen kehittäminen.
- Kehitetään organisaatiorajat ylittävästi: Tartutaan haasteisiin ja toimimattomuuksiin yhdessä.
- Kuvataan haluttua ratkaisua yhdessä: Keskitytään organisaatiorajat ylittävästi rakentamaan haluttua ratkaisua yhdessä, jotta toimimatonta voidaan purkaa uuden tieltä kestävästi ja muutos motivoi sidosryhmiä.
- Osallistetaan käyttäjiä ja ammattilaisia toimivan turvaverkon rakentamiseen: Meillä on paljon kehittämishalukkuutta eri puolilla maata. Vaikeatkin muutokset ovat mahdollisia, kun muodostamme muutoksen suunnan ja ratkaisut yhdessä.
Tutkimuksen metodologia
Tämä tutkimus käytti strategisen ennakoinnin menetelmää tutkiakseen, miten sosiaaliturva voi kehittyä vuoteen 2035 mennessä. Sen sijaan, että yritimme ennustaa yhtä tulevaisuutta, kehitimme neljä mahdollista skenaariota. Näiden avulla pystyimme testaamaan oletuksia ja valmistautumaan epävarmuuteen, joka ylittää vaali- ja budjettisyklit.
Tutkimus perustuu Deloitte Saksan skenaariosuunnittelun viitekehykseen ja yhdisti laadullista ja määrällistä tutkimusta:
- Asiantuntija-aineisto: 29 syväluotaavaa haastattelua ja verkkokysely sosiaaliturvan asiantuntijoille. Tutkimukseen osallistui asiantuntijoita myös Suomesta.
- Maantieteellinen laajuus: Näkemykset 11 länsi- ja pohjoiseuroppalaisesta valtiosta, mikä varmistaa monipuolisen näkökulman hyvinvointijärjestelmiin.
- Strukturoitu prosessi: Keskeisten tekijöiden tunnistaminen, trendien ja epävarmuuksien arviointi, ja kahden akselin skenaariomatriisin kehittäminen, joka johti neljään erilaiseen skenaarioon.
Kirjoittajat: Hanna Koivuniemi & Kirsi Kemi
