This site uses cookies to provide you with a more responsive and personalised service. By using this site you agree to our use of cookies. Please read our cookie notice for more information on the cookies we use and how to delete or block them

Kirjanmerkki Sähköposti Tulosta sivu

Designpääkaupunkivuosi avasi ovet laajemmalle designin hyödyntämiselle

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi

Designpääkaupunkivuosi 2012 synnytti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hankkeita, joilla on merkittäviä välittömiä vaikutuksia. Erityisesti hankkeissa korostuivat käyttäjälähtöisyys sekä palvelu- tai tuotekehitys design-menetelmiä hyödyntäen. Osa designpääkaupunkivuoden tavoitteista vaatii vielä lisäpanostuksia toteutuakseen.

Asiantuntijayritys Deloitten vaikuttavuusarvioinnin mukaan World Design Capital Helsinki 2012 -vuosi loi riittävän perustan mahdollistamaan vuodelle asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen. Arviointi designpääkaupunkivuoden yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtiin heti vuoden päätyttyä.

”Designpääkaupunkivuosi on nähtävä ennen kaikkea alkuinvestointina pidemmälle kehityskaarelle, jonka myötä designin hyödyntäminen voi laajentua entisestään suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikkien pitkän aikavälin tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin designpääkaupunkivuoden lopputulosten aktiivista, systemaattista hyödyntämistä”, toteaa Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen.

Toteutuneilla hankkeilla kattavat vaikutukset

Designpääkaupunkivuoden virallisen ohjelman puitteissa toteutettiin yli 250 hanketta, joista joka toinen (52 %) ei olisi toteutunut ilman designpääkaupunkivuotta tai olisi toteutunut eri tavalla. Noin 37 prosentilla hankkeista arvioidaan olevan todennäköisesti tai varmasti vaikutuksia myös designpääkaupunkivuoden jälkeen, eikä 60 prosenttia näistä hankkeista olisi toteutunut ilman designpääkaupunkivuotta tai olisi toteutunut eri tavalla.

Hyviä esimerkkejä designpääkaupunkivuoden puitteissa käynnistyneistä vaikuttavuudeltaan merkittävistä hankkeista ovat muun muassa Suomen Kulttuurirahaston Muotoillut ratkaisut -ohjelma, Sitran Design Exchange Programme sekä Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluprojekti Älyllistä designia.

”Designpääkaupunkivuosi onnistui tukemaan erityisesti hankkeita, jotka keskittyivät muotoilukasvatukseen, käyttäjälähtöisten palveluiden suunnitteluun sekä laajempien ratkaisujen muotoiluun design-menetelmiä hyödyntäen. Muita positiivisia vaikutuksia olivat kaupunkilaisten aktivoiminen oman kotikaupunkinsa kehittämiseen, kaupunkien tukeminen uudenlaisten kaupunkilaisia osallistavien toimintatapojen luomisessa sekä kansainvälisen kuvan välittäminen Suomesta design-maana”, jatkaa Teppo Rantanen.

Lisäksi lähes neljännes (24 %) hankkeista koki saaneensa designpääkaupunkivuoden johdosta uusia kontakteja.

Haasteena tavoitteiden ja odotusten epätasapaino

Deloitten selvityksen mukaan sidosryhmien odotukset ja niiden omalle designpääkaupunkivuoden aikaiselle toiminnalleen asettamat tavoitteet eivät vastanneet kaikilta osin designpääkaupunkivuoden strategiassa linjattuja painopisteitä. Esimerkiksi oman organisaation tunnettuuteen ja brändin rakentamiseen liittyvät tavoitteet korostuivat toiminnan kehittämistavoitteiden kustannuksella.

Myös designpääkaupunkivuoden virallisessa ohjelmassa organisaatioiden toiminnan kehittämiseen ja yritysten design-ymmärryksen vahvistamiseen liittyvät hankkeet jäivät heikoimmin edustetuiksi. Kuitenkin juuri näillä hankkeilla arvioidaan olevan pitkällä aikavälillä suurimmat vaikutukset design-osaamisen ja -menetelmien käytön lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Osa designpääkaupunkivuodelle asetetuista tavoitteista vaatisi toteutuakseen suurempia muutoksia organisaatioiden toimintatavoissa ja erityisesti yritysten enemmistön design-ymmärryksessä. Tämän vuoksi osaa tavoitteista ei ollut mahdollista saavuttaa designpääkaupunkivuoden aikana”, sanoo Teppo Rantanen.

Pitkän aikavälin vaikutusten syntyminen olisi vielä todennäköisempää, jos designpääkaupunkihankkeen ympärille olisi onnistuttu luomaan sidosryhmistä tiiviimpi ja sitoutuneempi verkosto.

Taustaa arvioinnista

Deloitten toteuttaman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana olivat designpääkaupunkivuoden strategia sekä siinä asetetut tavoitteet. Painopisteenä oli erityisesti seuraavien tavoitteiden analysointi: design-ymmärryksen lisääntyminen ja laajentuminen, käyttäjälähtöisen suunnittelun lisääntyminen, palvelumuotoilun lisääntyminen sekä verkostojen ja uusien yhteistyömuotojen lisääntyminen. Vaikuttavuusarvioinnin toteutusta ohjasi 45 eri alojen vaikuttajasta ja asiantuntijasta koostuva designpääkaupunkivuoden valtuuskunta. Deloitte toteutti vaikuttavuusarvioinnin tiedonkeruun sekä vaikutusten arvioinnin itsenäisesti.

Vaikuttavuusarviointi esiteltiin 20.3.2013 klo 11 Kansainvälisen designsäätiön ja Deloitten yhteisessä tiedotustilaisuudessa. 

Tutustu Deloitten raporttiin tarkemmin

 

 

Deloitte on maailman johtavia asiantuntijapalveluorganisaatioita. Palveluksessamme on noin 200 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Tarjoamme asiakkaillemme tilintarkastukseen, verotukseen, konsultointiin ja yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita. Asiakkainamme on yli puolet maailman suurimmista yrityksistä sekä lukuisa määrä kansallisia yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Suomessa palveluksessamme on yli 400 asiantuntijaa, jotka toimivat 4 toimistossa ympäri Suomen. www.deloitte.fi

Viimeksi päivitetty: 

Yhteystiedot

Nimi:
Teppo Rantanen
Yritys:
Deloitte
Ammatti:
Toimitusjohtaja
Puhelin:
020 755 5353
Sähköposti
teppo.rantanen@deloitte.fi
Pidä yhteyttä:
Deloitte
Lue lisää