Lasten ja nuorten mielenterveyden parantaminen on meidän kaikkien tehtävä

Erilaiset mielenterveyden häiriöt tavallisia koululaisilla

Arvioiden mukaan jopa 20–25 % nuoruusikäisistä kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovatkin koululaisten tavallisimpia terveydenhuollon ongelmia (1). Suomessa tehtyjen kouluterveyskyselyiden mukaan vuonna 2021 4. ja 5. luokkalaisista 36 % oli kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. Vastaavasti vuonna 2021 8. ja 9. luokkalaisista mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana oli huolissaan ollut 36 %, lukiolaisista puolestaan 47 % (2).

Lasten ja nuorten mielenterveyden parantaminen kuuluu meille kaikille. Yksilöominaisuuksien, kuten temperamentin, lisäksi merkittävä vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen on ympäristöllä. Perheen ohella lapsen ja nuoren merkittäviä kehitysympäristöjä ja tuen tarpeen tunnistajia ovat muun muassa varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan harrastukset.

Myös poliittisella päätöksenteolla, kuten panostetaanko kunnan yhteisöllisiin lapsiperhetiloihin, koulutukseen tai harrastusmahdollisuuksiin, on merkittävä vaikutus lastemme ja nuorten hyvinvoinnille (3). 

Jokainen meistä voi olla turvallinen aikuinen

Lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnille oleellista ovat turvalliset ihmissuhteet ja kasvuympäristö. Iästä riippumatta lapsi ja nuori tarvitsee rakkautta, rajoja ja huolenpitoa, unohtamatta tietenkään arjen peruspalikoita kuten riittävää unta, liikuntaa ja laadukasta ravintoa.

Tärkeässä roolissa ovat myös kuulluksi tulemisen tunne, ilon ja mielihyvän kokemukset sekä mahdollisuus ikätasoisesti tehdä itseä koskevia valintoja. Näiden lisäksi lapsen kasvaessa nuoreksi merkittäväksi nousevat mahdollisuus itsenäistymiseen ja vastuunottoon, tarvittaessa aikuisen tukemana. Luotettava ja turvallinen aikuinen, johon tukeutua surun, ilon ja epävarmuuden hetkillä onkin merkittävä mielen hyvinvoinnin kannalta aina vauvaikäisestä nuoruuteen saakka. (4)

Onneksi jokainen meistä voi olla lapselle ja nuorelle turvallinen aikuinen. Tähän ei vaadita ihmetekoja vaan inhimillistä kohtaamista ja toisen arvostamista. Uskalla kysyä ja kuulla mitä lapselle tai nuorelle kuuluu, ole kiinnostunut ja utelias heidän arjestaan ja ajatuksistaan. Ja jos huoli herää, ota se rohkeasti puheeksi – siitä ei ole haittaa vaan se osoittaa ainoastaan, että välität. Ja tarvittaessa auta hakemaan ammattiapua, sillä sitä on saatavilla.

Minni Särkkä-Hietala
Deloitten sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelujen johtaja

Anni Lamminsalo
Deloitten seniorikonsultti, lääkäri 

1. THL – Nuorten mielenterveyshäiriöt verkkosivusto
2. THL – Kouluterveyskysely v. 2021
3. Anttila et al. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen - Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. THL työpaperi 3/2016.
4. Mieli ry verkkosivusto